Elämää vaan...

Elämässä ei oikein tapahdu mitään. Tai sinälläänhän 3 koiran ja 1 lapsen perheessä tapahtuu useinkin, muttei mitään, mistä liiemmälti kannattaisi kirjoitella :D

Uutena vuotena käytiin lapsen kanssa viikon matkalla Tunisiassa. Oltiin Monastirissa, yövyttiin El ribat -hotellissa. Tosin ennenkuin hotelliin asti päästiin, meidät siirrettiin Habibin puolelle, joka on pari tähteä "parempi" hotelli. Samassa pihassa kuitenkin, joten samaa kamaa :)
Tunisiasta ei oltu kovin ruusuisaa kuvaa maalailtu, kun kyselin ihmisten mielipiteitä. On kuitenkin sanottava, että itse tykkäsin. Jostain syystä tuntuu, että mun mieltymykset menee usein aika ristiin muiden mieltymysten kanssa ;D Ihmiset olivat ystävällisiä, ruoka oli hyvää, ilma oli ok. Täysin päinvastaista, kun mitä olin kuullut. Hotellille mieletön plussaa lapsivieraiden huomioimisesta, aktiviteettia oli aamusta iltaan ja "ohjaajat" kokoajan saatavilla ja innoissaan lapsen kanssa tekemisissä. Plussa myös sisäaltaasta, jonka ansiosta lapsi sai uida lomallaan (piha-altaan vesi oli jäätävää).

Tänä vuonna meidän kotona on ehtinyt olemaan myös kaksi hoitokoiraa Espanjan koirista. Ensimmäinen viihtyi meillä pari viikkoa, pari päivää ennen lähtö meille tuli toinenkin. Jälkimmäinen jatkoi hoidossa olemista 1,5kk, kunnes sai oman kodin. Seuraavana projektina on ottaa taas hoitoon galgo. Luulen sen olevan virhe, koska edellinenhän jäi meille asumaan. Kieltämättä yksi parhaista virheistä, mutta toivotaan silti, ettei tuo toinen hoitogalgo koe samaa kohtaloa ;)

Koirista päästäänkin sujuvasti siihen, että meidän pesue tuli valituksi Hopottajat.fi -kampanjaan, jossa testataan Purina One -koiranruokaa. Suorastaan passeli kampanja meille ;D
Meillä yksikään koira ei ole nirso, syövät kaikkea mitä voi (ja joskus vähän enemmänkin...), joten sinällänsä en osaa sanoa, oliko ruoka sen parempaa kuin muutkaan. Koirien vatsat eivät kuitenkaan menneet sekaisin, hyvä merkki siis :) Osa ruoka kun tekee sen, että mahat on kipeinä useita päiviä, ja se ei ilahduta koskaan...

Mitäs muuta... Onhan meille tammikuussa muuttanut "rescue"-kilpikonnakin. Tuttava tuli allergiseksi konnalleen (ei suinkaan yht'äkkisesti, mutta niin, että konnasta oli pakko luopua lopullisesti). Enpä kyllä aiemmin tiennytkään, että konnillekin voi olla allerginen. No, niinpä konna muutti meille.

Ja viimeinen asia: toissailtana meillä hajosi lämminvesivaraaja. Ei muuta kuin uutta hankkimaan. Onneks sentäs kylmävesi juoksee, muuten oiskin joutunut eläimineen lähtemään johonkin evakkoon. Viikonlopun yli vielä ilman lämmintä vettä, mut kaipa tuota johonkin pääsee peseytymään... :)

Jotenkin tää fiilis vaan valtaa vähän liian usein... Ja nyt taas. Ellei jo pari päivää aiemminkin. Levoton olo, eikä siihen auta mikään. Paitsi hetkellisesti. Ja sitten se valtaa taas.

Oon tässä koettanut selata Espanjan koiria ja auringonkoiria ja kehitellä jotain muuta tän turhautumisen keskelle. Tuntuu, että aina ois joku... tarve johonki. Onneks toisinaan jo tällä iällä JOSKUS tulee sellanen olo, et näin on ok, mut sit taas tulee se, et "nyt äkkiä jotain". Uskoisin, että tällä hetkellä ongelma on koulu, yhden kurssin suorittaminen. 2vk päästä koe, eikä koekirjaa missään. En jotenki vaan kykene maksamaan 50e siitä huvista. Tai kykenisin, mutten halua. Sama asia siis :) Ja nyt kun se ärsyttää, niin on kauhee kutka jonnekin, johonkin, jotakin tekemään.

Ostoslakkokin katkes eilen, menin sinne Ikeaan, hakemaan niitä verhoja. No kappas, kun niitä ei enää ollut, mutta ostin sitten vihdoin peilin vessaan, parit kiinnikkeet verho"naruun", ja verhot siihen. Jos tosissaan pääsisin jossain kohtaa purkamaan vaatekaappeja ja kehittelemään jotain muuta niiden tilalle. JOS.

Malta

Gozon laivasatama

Jossainpäin Gozoa. Täällä piti olla joku muka-nähtävyys, Calypso Cave. No olihan siellä reikä maassa, muttei juuri muuta. Onneks oli kuitenkin nätti ranta ja ihan ok ilma, joten ei auta valittaa :) 

Käytiin katsomassa Gozon suurin nähtävyys, Fungus rock. Olihan se ihan... kivi :) 

Fungus rockia pysty käydä katsomassa myös veneellä. Samalla käytiin jossain luolissa kallion sisällä. Ja lasta pelotti ;)

Malta yllätti kyllä nätteydellään. Tämä koppi oli jossain päin Vallettaa.

Koko reissun paras ravintola. Ihan Vallettan keskustassa. Ja kuten näkyy, ihan kauheeta ryysistäkään ei ollut ;) La Cave nimeltään. Wine cellar and pizza näytti lukevan oven pielessä.

St. Julians Bay

Katakombit Rabatissa. Aivan varmasti koko matkan kohokohta. Tosi mielenkiintosia.

Voi miksei Suomessa voi pitää tällasia kasveja ympäri vuoden...

Marsaxlokk. Hyvinhyvin pieni kylä, jonka suurin nähtävyys oli tämä pienen pieni satama ja pieni tori.

Kuviahan olis ollut vaikka ja kuinka paljon. Mutta ehkä tässä nyt oli tärkeimmät. Pakko sanoa kuitenkin siis, että Malta ylitti odotukset. Odotuksiahan kuitenkin oli niinkin paljon, kuin a) hieman lämpimämpi ilman kuin Suomessa, b) katakombien näkeminen. Molemmat toteutuivat.

Maltalle on annettava suuri määrä pisteitä hyvin toimivasta julkisten verkostosta. Ostettiin heti lentokentältä bussiliput, viikon lippu aikuisilta makso huimat 12e (paikallisilta ei toki sitäkään vähää). Lapsen lippu maksoi 2,60e. Huisia. Ainoa rajoitus taisi olla, ettei sitä saanut käyttää yöaikaan. No problemo.
Busseja tosissaan kulki reilusti, x-alkuiset bussit meni aina lentokentälle ja siitä kiertäen ympäri saarta. Osasin valita hotellin sen verran hyvin, että sehän oli saaren tasan toisessa päässä lentokenttään nähden ;) Saari ei ole suuri, mutta koska x-bussi kulki sinne sen lähes 90min, oli se aika pitkä matka silti.

Hotelli yllätti kyllä totaalisesti. Olin ottanut taas vaan jonkun halvimmasta päästä ja oletin saavani huoneen, toivottavasti jopa sängyn ja hyvällä tuurilla lämmintä vettä ;)
Totuus oli tarua ihmeellisempää, kun päästiin hotellille bussireissujen jälkeen ja saatiin huoneisto. 2 makuuhuonetta, 2 kylppäriä, 2 parveketta ja keittiö. En ihan ollut olettanut sellasta... :)

Suurin rakkauteni Supersaver siis hoiteli tämänkin matkan. Hintaa oli siis lentoinen ja hotellineen reilu 500e meiltä kaikilta. Tokikaan ei ollut mikään high season, mutta ihan kohtalaista tosissaan. Kelpaa matkustaa noilla hinnoilla... :)

Seuraava matka sitten lieneekin vasta se Bali, ellei tässä nyt intoudu johonkin... menojalkaahan kutkuttais lähes jatkuvalla syötöllä, mutta kaipa tota remonttiakin pitäis harkita (tai sitten muuttoa johonkin yksiöön, niin säästyis nekin rahat matkustamiseen... ;D).

Helmikuu.

Miten aika kulkee näin nopeasti? Tuntuu, ettei ikinä tee mitään, ei saa mitään aikaiseksi, on tylsää ja vaikka ja mitä... ja sitten huomaa yks kaks, miten tästäkin vuodesta on mennyt jo kuukausi. Kummallista.

Egypti tuli taas koettua, oleminen siellä oli helppoa. Hotellin puolesta siis. Ruoka oli hyvää ja huoneet oikein hyviä. Ainoa asia, joka ihmetytti, oli se, ettei ilmaista jäätelöä saanut kuin pari kertaa päivässä ;) Ehkei se talviaikaan ole niin justiinsa. Hotellialueelta ei poistutta lapsen kanssa kertaakaan, tai no kerran, kameliratsastukselle. Muttei siis nähty edes lähikylää. Mutta aika kului kuitenkin, hyvä niin. Jotenkin sitä oppi jopa tykkäämään siitä, että vaan OLI, istui ja oli. Luki ja välillä kävi syömässä. Kiva kokea tuollainenkin loma. Aurinkoakin oli, toisinaan tuuli, mutta jos sai jonkun nurkallisen paikan (kuten vaikka hotellin terassilta), niin hienkin pukkasi. Rusketusraidatkin tuli :) Itse Marsa Alamista en voi siis sanoa mitään, mutta hotelli The three corners sea beach resort oli kyllä ihan oivallinen. Henkilökunta oli mukavaa, ruoka hyvää ja hotellialue hyvin hoidettu. Kaikki siis hyvin :)

Tässä vietetään uutta vuotta, ruokaa oli kunnolla, ohjelmaa ja uuden vuoden tanssit... :) 

Parin tunnin kameliratsastus. Lapseni ja kaverinsa saivat hevoset toiveestaan. Olivat hyvin tyytyväisiä kokemukseen ja retkeen. Ja retken päätteeksi mentiin tietysti taas syömään... :) 

Seuraavana kohteena onkin Malta. Luulen, että noiden matkojen takia aikakin kulkee nopeasti, kun on jotain mitä odottaa. Uskoisin, että myös talon remontoiminen odottais, mutta kesällä sitten taas kovemmalla kädellä.

Aloitin myös vuoden ilman ostoksia. Viime vuonna taisin päästä heinäkuuhun asti ja sitten lipesi. Tänäkään vuonna ei ole kovin hyvin mennyt. Ihan tammikuun alussa vaadittiin kouluun sukset. Lapsikin kyllä pyysi niitä jo viime vuonna. No niitä sitten ostamaan. Nyt on sen verran pitkät (160cm!!!, 7-vuotiaalla lapsella, hurjaa!), että luulisi hetken menevän. Ehkei heti ensi vuonna tarvitse olla ostamassa uusia... No, ostaminen jäi siihen. Ja eihän urheiluvälineitä oikeastaan edes lasketa ostokseksi, eihän? :)

Vuoden toinen ostos oli sitten jo hieman isompi. Laitettiin meidän pakettiauto myyntiin, jotenkin hieman turha kapistus, kun istumapaikkoja löytyi suuret kaksi. Ja meitä on kuitenkin kolme. Sekä koirat. No, auto ehti olla myynnissä netissä kaksi pitkää tuntia. Tuli soitto, ja kahden tunnin sisään mies tuli kotiin autottomana. Seuraavana päivänä käytiin sitten autokaupoilla. Nyt meidän autoon mahtuu koko suurperhe. Eli kolme ihmistä ja kaksi koiraa, jos oikein tunkee :) Luulen kyllä, että auton kanssa on vähän samoin, kuin urheiluvälineiden. Ei sitä lasketa. Turhia ostoksia ja kodin täyttämistä tässä lähinnä koitan vältellä. Ja jos rahaakin sais kerättyä talteen (vaikkapa sitten matkoja varten - tai ehkä jopa talon remontointiin), niin oltaisiin siinä pisteessä, johon tähtään. Nähtäväksi jää, sekin.

Bali, jee!

Viime kesän suunnitelmana oli lähteä Balille. Hieno suunnitelma oli, vaan kappas, kun lennot olivat tosi onnettomat (monta vaihtoa, pitkät lentoajat jne.) sekä tietenkin hinta. Ja lyhyt loma. No, tänä vuonna uudelleen kiinni härkää niskasta (olikohan se härkä? Tai niska?).

Tänä vuonna sitten löytyi kohtuuhinnalla ja yhdellä vaihdolla "vain" 16h lennot, hintakin oli ok. Kiitän Tjäreborgia ja flex-matkoja (ainakin vielä tässä vaiheessa). Aion niin mennä katsomaan riisipeltoja :) Heh... matkaan on reilu 7kk, ja oon ihan mielissäni jo odottamassa. Ja suunnittelemassa. Matkahullu, mikä matkahullu. Onneksi ihan parin viikon päästä on Egyptin matka tulossa, pelkkää makaamista ja syömistä - no ehkä myös lapsen paimentamista, uimista ja hermojen menetystä ;) Takuuvarmasti siis.

Suunnitelmana (siis alustavana) olisi myös lentää Balilta Jakartaan. Luulisin, ettei lennot ihan kamalan kalliit ole. Ja jos tuonna jo viitsii lähteä ja kolme viikkoa on aikaa, niin mikäpä ettei... Taas, jos jollain (vaikka ohikulkijalla... :) ) on vinkkiä antaa, niin tervetuloa jakamaan niitä :)

Joskus pitänee vielä tehdä joku lista kaikista paikoista, jonne pitää päästä. Toisaalta, jos maailmanloppu tulee perjantaina, niin onki sen niin väliä... Balisia unia näkemään nyt :)

Varsova

Tässäpä niitä kuvia viime lokakuulta. Kehtaan sanoa jopa, että Varsova oli kiva. Ehkä sitä joutuu joskus vielä menemään Krakovaankin käymään :) Kaiken kaikkiaan oli hieno paikka, mielikuva Puolasta muuttui. En ollut koskaan oikeastaan halunnut edes mennä sinne, nyt ihmettelen miksen. Niin ne mielikuvat vaan muuttuu... Ehkä sitä on itekin vuosien varrella muuttunut himpun verran :) Seuraavaa matkaa odotellessa...

Jostain syystä kuvaan aina patsaita...

Kulttuuri- ja tiedepalatsi

Maisemia kulttuuripalatsin yläkerroksista.

Jalkapalloa on vissiin Varsovassa pelattu joskus... :)

Kansallisstadion Wisla-joen varrella.

Kamien i co - Stones and what else? Walikow 14, yksi harvoista taloista, joka on säilynyt Varsovan ghetosta...

Walikow 14 taiteen toiselta puolen.

Gheton muurin paikka keskellä katua. Koskettava...

Muistomerkkejä... Mietteliääksi pisti...

Muistomerkki

Vanhan kaupungin humua iltasella.

Vanhan kaupungin liepeiltä

Varsovan sotamuseo. Sunnuntai sattui olemaan ilmaisella sisäänpääsyllä, noin hieno ilmaki vielä ;) Suosittelen museossa käyntiä, oli mielenkiintoinen.

Kuninkaanpuiston kuninkaallinen orava sekä hovineitonsa :)

Kuninkaanpuistoa

   

Nowy swiat

Hieman taukoa...

...ja hieman ruokaa :)

Ajattelin nyt ainakin yrittää tsempata, ettei aina söis kuin eläin. Nälkähän se on kokoajan - tai ei niinkään nälkä, vaan kauhea himo syödä kaikkea, minkä vaan näkee ;) Niin tuttu juttu, aina.

No, ruokaahan tämä kirjoitus nyt käsittelee ;)

Käytiin lapsen ja veljen kanssa Tallinnassa. Siellä on tosi hyvä ravintola, African kitchen! En ole ihan varma, jos aiemmin siitä jo kirjoitin, vaan eipä väliä :) Käytiin siellä tälläkin reissulla ja jopa nirso veli söi siellä (ruokaa tosin oli liian vähän ;D).

Afrikan kitchen sisältä, vähän kyllä toi mun salama pilaa tunnelman, oikeasti siellä on hämärää :) 

Tänään sitten kotona ajattelin keksiä jotain syötävää tattarijauhoista, kun sitä näytti kaapissa olevan ja päivämäärät piakkoin paukkuu. Blinejä on tehny, mutta ajattelin, että kai sitä nyt muutakin saa tehtyä moisista jauhoista? Etsiminen olikin aikamoinen... Löysin lopulta ohjeen intialaiseen perunaleipään. Aikamoinen oli, suosittelen!

Löysin myös samalla reissulla pari suomenkielistä blogia, joissa kerrotaan brasilialaisista ruuista. Kiva homma, luulen, että lapseni -papujen suurin ystävä!- tulee ilahtumaan niistä kokkailuista... ;) Verenperintöä, luulen, sekin :)

Siinäpä leipäsiä, tosi kivan makusia! Kannattaa vaan varoa, ettei perunajauhoa mene liikaa pohjaan kauliessa... Sen maku ei ollut kovinkaan hehkeä..

Intialainen perunaleipä
Maukas ja nopeatekoinen leipä (nopeatekoisesta olen hieman eri mieltä... kun tunti meni levätessä... :))

3 isoa perunaa
1 dl perunoiden keitinlientä
2 1/2-3 dl tattarijauhoja
1 dl perunajauhoja
2 rkl öljyä

Keitä kuoritut perunat kypsäksi vedessä. Kaada vesi pois, ota talteen noin 1 dl keitinvettä. Survo perunat ja lisää keitinvesi. Anna jäähtyä kädenlämpöiseksi. Sekoita joukkoon tattarijauhot, perunajauhot, öljy ja suola. Anna taikinan levätä jääkaapissa noin tunnin ajan. Kauli takinasta perunajauhotetulla pöydällä ohuita leipiä, läpimitaltaan noin 10 - 15 cm. Paista leivät öljytyllä pannulla molemmilta puolin noin 2 minuuttia, kunnes alkavat kupruilla ja saavat väriä. Parhaimmillaan kuumana.
Vihje: Sekoita leipätaikinan joukkoon tillisilppua tai ruohosipulisilppua.

*~~~~~~~*~~~~~~~~*~~~~~~~~*~~~~~~~~*~~~~~~~~*~~~~~~~~*

Käytiin tänään myös keräämässä mustikoita. Kauaakaan ei tarvinnut olla ja aika isojakin mustikoita löytyi. Liittyneekö siihen, että kerättiin polun vierestä, jonne varmasti kaikki kulmakunnan koirat on pissanneet... ;) No, ehkä se pakkasessa... :D Löytyi myös vadelmapuska, josta otettiin tietenkin myös marjat. Mieseläjä ne keitteli ja tuli aika oivallinen mehu :) 

Ruotsin tuliaisesta oli hyvä maistella juuri keitettyä mehua... :) 


Ensi viikolla sitten pitäisi alkaa tapahtumaan: mieseläjän kesäloma on alkanut ja ensi maanantaina pitäisi sitten viimein salaojituksen lähteä käyntiin. Perjantaina meille tuli talotikkaatkin, wohoo! Ei paha, niidenhän piti olla seinässä "vasta" ennen juhannusta ;) Mikäpä kiire se valmiissa maailmassa olisi. Nyt pitäisi sitten saada vielä nuohooja tai joku vastaava katsomaan piippu, että saadaanko laittaa takkaa taloon. Se olis aika kiva lisä... :) 

Matkalla Rodoksella

Päätettiin tänä kesänä lähteä Rodokselle. Oli sen verran halvat lennot ja majotus aamupaloineen, ettei voinut kieltäytyä. Pakko sanoa, että mielikuvat Rodoksesta olivat kovasti negatiiviset. Suomalaisia pilvinpimein jne. Totuus oli se, että nähtiin 2vk aikana jopa 4 suomalaispariskuntaa. Joko oltiin tosi hyvin jossain omissa menoissamme, tai sitten meillä kävi vaan hyvä tuuri ;)

Joka tapauksessa. Pakko sanoa, että Rodos oli yllättävän kiva paikka. Lämpöä piisasi (+42c), aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta kokoajan. Lennot Norwegianilla menivät hyvin (mennessä suora lento, takaisin tullessa Tukholman kautta). Ihmiset olivat ystävällisiä (eikä meitä ainakaan kukaan koittanut huijata raha-asioissa, niinkuin monesti on kuultu varoteltavan). Ruoka oli hyvää (tosin fetasalaatti oli pettymys, sitä on hehkutettu joka suusta), tosin kallista. Rodoksella, sekä itse kaupungissa että koko saaressa oli paljon näkemistä. Muista tässä perheessä en mene takuuseen, mutta itseäni ainakin enimmäkseen kiinnostaa nähdä ja kokea asioita, ei välttämättä mitään extreme-hässäkkää vuorikiipeilyineen, mutta nähdä kulttuuria ja paikallisten elämää. Se onnistui.

Harmikseni en muista tämän ravintolan nimeä, palveluja ja ruoka olivat nimittäin erinomaisia! Ei ollut missään keskustan lähettyvillä, joten ohjeitakaan ei ole antaa... Maittavaa ruokaa joka tapauksessa ja varmasti koko matkan paras fetasalaatti ;) 

    Cheese balls, juustopallot! Huh, miten koukuttavia...


Meillä oli suhteellisen epämieluisa matka lapsen suhteen, joten usein jouduttiin lähtemään huomattavan aikaiseen aamuisin hotellista evakkoon... Hyvää aikaisissa herätyksissä oli se, että ehti nähdä hyvin paljon saarta eri suunnilta. Eräänä aamuna istuttiin bussissa jo klo06.... Tulipa nähtyä auringonnousukin.

                                                          Rodoksen linnan pihaa


Rodoksen keskustassakin oli yllättävän paljon katseltavaa. Sielläkin tuli käytyä jopa kolmesti. Pelkästään linnan tutkimiseen meni aikaa suhteellisen paljon. Käytiin museossakin, lapsi jostain syystä on innostunut niistä. Siinäkin hommassa meni pari tuntia. Kauppojakin olisi ollut, mutta niitä löytää Suomestakin... ;)

               Keskustassa kieltämättä oli suhteellisen nättiäkin jopa. 

Acropolis oli ihan näkemisen arvoinen - sinne tosin olisi voinut mennä muutoinkin, kuin kiertelemällä ja harhailemalla koko kylän ristiin rastiin ;) 


Parissa viikossa kyllä kerkeää tuon kokoisella saarella näkemään aika paljon. Me emme lainanneet autoa, joten julkisilla pyörittiin. Se hieman hidasti matkan tahtia, vuokra-autollahan nuo kaikki nähtävyydet olisi voinut kiertää hyvinkin paljon nopeammassa ajassa. Bussimatkailu on kuitenkin ihan antoisaa puuhaa - varsinkin, kun ilmastoinnit on kunnossa!

Kalithean kylpylä - ei kylpylä sinällään, entinen sellainen. Sisäänpääsymaksu oli pari euroa ja siellä sitten meressä polskittiin. Tulipa kuitenkin käytyä, syötiin koko matkan paras pizza!

Lindos. Nätti pieni paikka, mutta valmistaudu menemään sinne ennen klo.09 aamulla - sen jälkeen turistivirta on... Mieletön! Ellet sitten nauti ihmispaljoudesta :) 

Prasonisin "kylä" (tyyliin 2 ravintolaa ja kauppaa) oli ihan viihdyttävä kokemus. Ja varsinkin siinä +42c lämmössä HYVIN tuulinen ranta oli enemmän kuin miellyttävä. Wind surfingin katseleminen oli koukuttavaa, bussia odotellessa vierähti kolmisen tuntia (Prasonisiin menee päivässä ehkä 2 bussia, sillä jälkimmäisellä ei kannata mennä - se lähtee heti takaisin Lindokseen...). 

Epta piges eli seitsemän lähdettä ei ollut kovinkaan kummoinen nähtävyys. Kyllähän siellä pienen lapsen kanssa sai aikaa kulumaan, ja varmasti jos sattuu olemaan vaikka Hollannista tai jostain muilta laakeilta mailta kotoisin, voivat pienet mäennyppylät ollakin mielenkiintoisia... Suurin kokemus ehkä kuitenkin oli tämä 180m pitkä tunneli, joka johti pienelle lammelle. 

Petaloudesissa eli perhoslaaksossa käyntiä suosittelen! En tiennyt, että voisin innostua ja kiehtoutua (eihän tuollaista sanaa olekaan!) perhosista niin paljon. Toisaalta, niitä oli hurjan paljon...

Puu perhosia täynnänsä... Eiväthän ne noin paikallaan ollessaan juuri miltään näyttäneet, mutta sitten kun lähtivät lentoon puista ja kallioista... Huimaa.

Kameiroksen muinainen kaupunki. Olihan niitä raunioita... 

Kaikista hienointa oli kuitenkin Symin saarella. Sinne pääsee 25e/edestakainen laivamatka. Ennen Symin kaupunkia on pieni piipahdus Panormitiksen kylässä, jossa on yksi kirkko, pari kauppaa ja hotellia. Ei siis mainitsemisen arvoista... Ellei tykkää kirkoista :) 


Siinäpä se matka pääpiirteittäin. Tai ainakin nähtävyyksiensä puolesta. Mietin, että pitäisiköhän entisistäkin matkoista kirjoitella jotain tarinaa, jos joku joskus saisi jotain pientä inspiraatiota tai kipinää. Itse ainakin aina ennen matkoja selaan toisten juttuja kohdemaista ja mietin, minne haluaisin mennä ja mitä nähdä... :)