Hetken päästä huomasin, että tälläpä oli myös kaveri, ihan yhtä säälittävän näkönen sekin. Pohdin mitä teen ja päädyin sitten entisen naapurin kanssa kuskaamaan ne Korkeasaareen.
 |
| Siinä he matkaavat, Lidlin jäätelöpurkissa. Säälittäviä otuksia... |
Kun tultiin Korkeasaaresta, niin maassahan tietenkin makoili jo seuraava pesästäpudonnut. Sekä yksi, joka oli jo kuollut. Koitettiin hoivata Korkeasaaren ohjein sitä pikkutipua, mutta tänään se sitten menehtyi. Ja yllätys, yllätys... Seuraava löyty jo portailta. Laitoin sen hyvin lähelle pesäänsä (tai niin lähelle, kuin mahdollista oli, ilman että kissat ja muut ovat vaaraksi). Saa nähdä, miten tuolle käy... Ei me ihan lintuemoa korvata, ikävä kyllä, vaikka ollaankin miehen kanssa ruokittu vauvoja yötä myöten...
Iloisempana asiana on se, että kuistin parketti (no okei, laminaattiahan tuo on) on vihdoin lattiassa kiinni :)
Kyllä se vaan on niin hieno! Vähän tossa on vielä hommaa, kuistissa itessään siis, mutta laminaatti on hieno! Ja valkoset seinät (paitsi tuo yks, joka ei ihan just oikein maalautunu, mutta parempi seki, ku toi katon värinen... sellanen se ois ollu, jos ei ois yrittäny sutia). Kehittelen siihen ehkä jotain kaunistusta, kunhan kerkiän... Saattaapa kestää tovi :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti